Tapasin eilen ihanan vanhan sukulaismiehen.
Hän on aina ollut mitä ystävällisin ja mukava herrasmies.
Nyt ikävä kyllä on iän myötä muisti tehnyt tepposet.
Pitkästä aikaa siis tapasimme, ja esitellesäni itseni mainitsin ykkösestä.
Minä: Ja tässä on ykkönen, hänhän on sinun syntymäpäivä kaima.
Hän: Aivan, hänkin on siis syntynyt syksyllä.
Minä: Ei ku hän on syntynyt tammikuussa samalla päivämäärällä kuin sinä.
Hän: Ai niinhän se olikin. Totta tosiaan.
Mutta herra ei ollut muistamattomuudesta niin pahana.
Kiireet kuulemma loppuivat siihen kun muisti katosi.
Haluan periä tuon asenteen häneltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti