maanantai 26. lokakuuta 2015

Run baby run!

Mä en tykkää juoksemisesta.
Se ei koskaan oo ollu se mun juttu.
En oo löytäny sitä flowta.
Paitsi kerran.
Kerran löysin flown ja juoksin kympin.
Ostin juoksutrikoot siinä hurmassa (juoksuhousut kuulostaa koirien pukimelta) joita ei sitten ole tullut ulkoilutettua.

Nyt olen TAAS päättänyt, että lenkkeillessä laihtuu.
Läski palaa.
Lihakset tulee esiin.
Tissit pienenee.

Printtasin netistä juoksuohjelman.
Tein tänään illalla ekan harjoituksen, kestoltaan 40min.
Ei se koko harjoitus juoksua ollut, mutta tarpeeksi iso osa näin alkuun.
Ajastimella kellottelin juoksua ja kävelyä.
Mies ja koira oli mukana.
Mies ei täysin allekirjoittanut sitä juoksua tunnistettavaksi juoksuksi.
Ihana sama.
Mä tunsin että mä juoksin, ja mulle se tuntu juoksulta.
Olen siis juossut!

Usain Bolt, venaan sua sit maalissa!

torstai 22. lokakuuta 2015

The thing that pisses me off

Nyt se otsasuoni taas pullistuu.

Lapsi pelaa palloa.
Lapsen harrastus maksaa rahaa.
Lapsen harrastusajat muuttuivat hupsistakeikka todella myöhäisiksi.
Niin myöhäisiksi, että pitäisi jo lastensuojeluliiton puuttua asiaan.

Tästä me muutama harrastusvanhempi emme tykänneet.
Vaadimme saada äänemme kuuluviin.
Kävin keskustellua seuran kanssa, että haluamme tavata.
Haluamme vastauksia.
Tarvitsemme vastauksia.
Vastaukset vaikuttavat siihen miten harrastus jatkuu.

Saimme audienssiajan.
Tapaamme jonkun seuranmiehen.

Saimme myös seuralta sähköpostia:
ryhmän uudet harjoitusvuorot ovat herättäneet keskustelua. Tämän vuoksi järjestämme vanhempien kuuntelutilaisuuden perjantaina harjoituspaikassa. Paikalla seuran puheenjohtaja.

Meinas käpy palaa.
He mitään järjestä.
Me vanhemmat se järjestettiin.

Oon niin tas keränny itteni täyteen kiukkua, että MUN KOKOUKSESSA ei seura johda puhetta.
Mä valjastan jonkun johtamaan kokousta tai johdan itse.
Mun kokous.
Meidän ansiosta.
Ei heidän.
Nih.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Kukkuu

Hereillä?
Mä en enään yleensä täähän aikaan oo.
Kymmeneltä nukutaan.
Nukutaan että saadaan nukuttua kaheksan tuntia.
Että voidaan hyvin ja ollaan virkeitä.
Että laihdutaan.

No ei toimi saatana tämäkään.
Lihonnu kai olen.
En tiedä.
En uskalla mennä vaakaan.
Mitä teen jos numerot ovat nousseet?
Ahdistun tasan saman määrän kuin ennenkin ja päätän että nyt saatana.
Sitten elän sitä nyt saatanaa.
Ja sitten en uskalla mennä vaakaan.
Tää on tällanen oravanpyörä tää mun ongelma.
Toki tiedän että rahkaparsakaalikanaa vuoden verran ja ongelma kai poistuis, mut musta ei taida olla siihen.
Pitäs olla joku lempeempi keino.
Esim. Vuosi alpeilla kilien kanssa.

Nyt iso problem on, että lauantaina pitäis tunkea farkut jalkaan.
Maltillisesti olen farkkuja käyttänyt, kun ei hupsistasaatana mahdu mun jalkoihin.
Ehkä ahkera kahvakuula ja spinning on kasvattanut lihasta mutta ei ole poistanut rasvaa?
Ihan sama, farkut pitäs jalkaan laittaa ja uusia ISOJA en haluis ostaa.
Taidan olla saikulla lauantain niin ongelma katoaa kuin itsestään.
Että sellasta mulle.
Ei paljoo muutoksia paitti perse taitaa ollaa isompi.
En tiiä, en oo mitannu.
En uskalla.