kävin miehen kanssa reippaalla iltakävelyllä.
mies 184cm, minä parikytä vähemmän.
missä mies ottaa kaksi askelta, kipitän minä kolme.
melko reipasta.
muistui mieleen inttiajat.
missä ryhmän pisin mies piti kärkipaikkaa ja ryhmän lyhin minä sitä peräpaikkaa.
oli pientä perässä juoksemista se alokaskausi.
nyt tietojen mukaan puolustusvoimat ovat lähettämässä niitä kirjeitä.
niitä missä kerrotaan mihin mennään kun sota syttyy.
mies ei mee minnekkään.
mä meen jonnekkin.
jos se jonnekkin on jotkut vaellusvoimat tai marssijoukot, niin sori vaan.
sit laantuu into puolustaa kenenkään maita.
siitä ei vaan tuu mitään.
se ei hyödytä ketään että jengi venaa mua joka välissä.
mut voi viedä suoraan taksilla tai talvisodan henkeen hepalla sinne missä ammutaan.
kunnon maalitauluja tarvitaan aina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti